Vieraan sanomaa
Isoja ovat lapsuuteni puutalastomia runkojatuulettomia, linnuttomiamustia rankoja
Ei lapsena ikinä eksynyt metsäänvaikka tahtoikinnyt eksyy kyllä vaikkei tahdotai vaikka tahtookin
Katsomme pimeyttä silmiinunta joka ei jääelämään kuin hetken vainkatsomme pimeyttä silmiinunta jota ei nääkuin pienen hetken vainSe mitä sanot on kuin vieraan sanomaamut sano vaanse tuhanteen kertaanSe mitä sanon on kuin vieraan sanomaamut sanon vaanja vielä sen kertaan
Epätoivo matkustaa busseissa,metroissa, junissatuijottaa väsyneitä kasvojaanpimeyttä vasten ikkunoista
Nähden ruosteisen maailmapyöränjoka natisee tuulessakuin maailma yksin tyhjässäavaruudessa