Mettänpeiton Valtiaalle
Kerran kuljin yössä korven,lepikossa pilpattelin,öitsilempi mielessänilevotonna mieletönnämettänpeittoon niinpä jäihenkaotuimpa maitten alleSillä laulaa luikuttelinsoitin soittoo suuna päänä
On se mieleen siellä allamettänpeiton valtiaallevuoren alla vanha voimatammen alla suuri mahti
Enpä tiennyt enpä tainnutpäivän kulkuu tutkannutkaenpä tainnut enpä tiennytmissä lienin missä lauloin
Kauvan lauloin, kauvan soitinkauvan lauloin runojaniMeni mieli muille maillekiihko kauvaksi katosiIkiunho vuoren alla,ikijätti tammen alla,
Sielt kun viimein poises päasin,perkoille pirttiseeniunimuisto mielessäni,pelko pieni pääkopassa
Kerroin kullasta, kerroin ajioistakerroin, paikoista käskemäti,Lauloin kullasta lauloin ajoistaLauoin kenkään pyytelemäti