Muita enemmän
Auringon kultaama kasteinen aamuKenelle näyttäisin senSalaiset riemuni, surujen viiltoKuka on kaiken sen arvoinenKuka odottaa minua varjoissa puidenJoko piirteensä voin aavistaaVoiko tuntea omansa joukosta muidenTuhansista tunnistaa
Vielä kulkeeko vastaan, vielä saapuuko hänJosta kirkkaana sen ymmärränLäpi vuolaana kuohuvan yhden elämänHän on minulle muita enemmänHän on minulle muita enemmän
Sovittaa askeleet poluille yhteenJa tasoittaa tie vuorollaanOnneni vain hänen onnestaan saadenJa voimani voimastaanPäivien kirkkaus ja tiet taisteluidenKenen kanssa ne kulkea saanVoiko tuntea omansa joukosta muidenTuhansista tunnistaa
Vielä kulkeeko vastaan, vielä saapuuko hänJosta kirkkaana sen ymmärränLäpi vuolaana kuohuvan yhden elämänHän on minulle muita enemmänHän on minulle muita enemmän
Vielä kulkeeko vastaan, vielä saapuuko hänJosta kirkkaana sen ymmärränLäpi vuolaana kuohuvan yhden elämänHän on minulle muita enemmänHän on minulle muita enemmän